raj
New Member
Hengit?n, mut oonko siltik??n elossa?
Posts: 26
|
Post by raj on Sept 1, 2005 8:20:41 GMT -5
Kenji asteli rauhallisin askelin kylän poikki Seiko vierellään. Koira nuuski maata samalla kävellen. "Seiko, ompa putoa ettei täällä näy sielun sielua" Kenji puheli koiralleen, joka edelleen nuuski maata vilkaisten kuitenkin isäntäänsä kuitenkin pian nokka kiinni maassa. Yht'äkkiä se pysähtyi ja haisteli ilmaa mutta ei kuitenkaan ajatellut olevan mitään kummempaa, joten jatkoi matkaa. "Seiko, mitä sanot tuosta talosta tuolla" Kenji kysyi osoittaen pientä valkoista taloa kylätien päässä. Seiko katseli taloa ja sitten isäntäänsä. "Tiedän, että pidät siitä." Hän sanoi ja asteli koiransa vierellään taloon. Ei näkynyt ketään, paitsi pieni lappu pöydällä:
'Sinä, joka taloon astut sen omaksesi saat. Pidä siitä hyvä huoli.. Nim. Nimetön'
"Jaa'a, mukava pikku hökötys tavaroineen, eiköhän jäädä tänne poika?" Kenji sanoi ja katsahti jo ulkona hilluvaan Seikoon. Kenji asteli ulos kuistille ja kävi siinä nojatuoliin katselemaan kylää. "Seiko, vielä illalla treenit, muista." Hän sanoi ja rauhoittui.
#Mukaan porukkaa!! (kyläänhän pitää saada asutusta)#
|
|
raj
New Member
Hengit?n, mut oonko siltik??n elossa?
Posts: 26
|
Post by raj on Sept 1, 2005 11:46:11 GMT -5
*Poistuu.. mutta palaa kyllä kotiin ^^*
|
|
|
Post by Jessica on Sept 13, 2005 11:13:55 GMT -5
Remika asteli kylän reunalle ja huohahti antaen sutensa mennä menojaan hajujen perässä. Remika katseli majoja ja huomasi kauniin valkoisen majan jonka luokse käveli katsahtaen taakseen, Shigeru tuli tätä päin omaa mutkittelevaa tietään pää maassa hajujen perässä. Remika astui sisään ja huomasi lapun pöydällä. "Outo juttu.." Remika sanoi koska majahan näytti aika asutulle, siis ei se hylätylle ainakaan näyttänyt.
"No.. eiköhän me voida ottaa joku muukin" Remika sanoi itsekseen ja käveli ulos katsahtaen nyt harmaaseen taloon joka oli vähän matkan päässä vasemmalla puolella. Remika asteli sille ja meni sisään, Shigeru tuli heti perässä ja kävi mielenosoituksellisesti makaamaan pieneen korin tyyliseen, nahkasta tehtyyn. Remika naurahti. "No, poika, otetaan sitten tämä" Remika sanoi hymyillen ja istahti eläimen nahalla päällystettyyn pehmeään tuoliin ja henkäisi syvään. "Nyt pitää vaan saada jotain ruokaa" Remika sanoi katsahtaen ovesta ulos keskellä kylää olevalle nuotiolle. "No mutta se jääköön myöhemmälle" Remika sanoi ja sulki silmänsä mutta ei kuitenkaan nukkunut.
|
|
|
Post by cleme on Sept 14, 2005 7:31:45 GMT -5
Nat käveli talojen seassa niitä katsellen. Poika pysähtyi erään punaiseksi maalatun puutalon eteen ja kurkisti ikkunasta sisään. Siellä ei näyttänyt olevan ketään. "Outo kylä, näyttää autiolta." Nat tokaisi Whitille, joka nuuski innoissaan kukkapuskaa. Nat käveli talon oven eteen. Kappas, siihen oli kiinnitetty lappu. "Talo on sinun, joka tänne ensimmäisenä astut." Nat tavasi lapusta otsaansa rypistäen. Nat kokeili oven nuppia, ja ovi aukesikin narahtaen. Nat vilkaisi vielä puskissa koikkeloivaa koiraansa, pudisti pienesti päätään ja astui sisään. Talossa oli siistiä, oikein siistiä. Kaikki tarvittavat kalusteet olivat paikoillaan ja kaikki näytti hienolta. Uunin edessä oli jopa koppa koiralle. Tosin Whitelle se saattaisi olla liian pieni.. Nat kiersi vielä kaikki huoneet läpi, kunnes astui ovelle ja repäisi lapun irti. "Tämä me otetaan." Nat sanoi Whitille hymyillen. Nat jätti oven auki ja lähti tutkailemaan pihaa. Pihaa kiersi kaunis valkea puuaita. Juuri kun Nat oli menossa takaisin sisälle, hän luuli nähneensä jonkun kauempana olevassa talossa. Nat yritti tähyillä taloon ja erottikin pian Remikan. "Hei! Remika!" Nat huusi naikkoselle hymyillen.
|
|
Taima
New Member
Posts: 39
|
Post by Taima on Sept 14, 2005 8:54:35 GMT -5
/Minäpä tulen,jos sallitte\ Aza käveli kylään märkä susi kannoillaan.Kylä vaikutti aika autiolta.Aza haahuili ympäriinsä kunnes löysi ihanan talon.Se oli aivan kylän reunalla,melkeinpä metsässä.Se oli kaunis,vaalea puutalo jonka hyvin hoidettua pihaa koristivat monet kukkaset.Aitana toimi pensasaita,ja portti oli ihanista köynnöskasveista.Talo oli niin hurmaava,että Azan oli pakko astua portista.Pihalla kasvoi kaksi puuta,joiden väliin oli ripustettu riippumatto ja kuistilla oli mukava puinen pihatuoli sekä paljon kasveja.Joka puolella oli marjapensaita ja kukkia.Aza käveli kuistille susi perässään.Oveen oli kiinnitetty lappu:"Hei kulkija!Ota talo omaksesi ja asu siinä niin kauan kuin haluat." Aza repäisi lapun irti ja astui sisään.Sisällä oli myös paljo kasveja ja koko talo oli siisti.Olohuone oli Azalle ihana yllätys:olohuoneessa oli kaunis piano,upea puinen viulu ja kaunis kitara.Aza asteli lähemmäs suurensuurta kirjahyllyä ja huomasi ilokseen sen olevan täynnä nuotti- ja laulukirjoja sekä fantasiakirjoja.Lipaston laatikoissa oli hyvät piirrustusvälineet ja maalausteline nökötti nurkassa.Aza käveli ensimmäisenä pianon luokse.Aza kokeili pianoa,ja sitä ei hänen hämmenyksekseen tarvinnut virittää.Aza aloitti soittamisen pianollaan.Nuotit vain soljuivat hänen päästään hänen käsiinsä,jossa taitavat sormet soittivat ne.Ennen kuin Aza huomasikaan,hän jo soitti kaunista,surumielistä sävelmää.Dapper oli kääriytynyt kerälle mukavaan petiin ja kuunteli nyt korvat tarkkana omistajansa soittoa.
|
|
|
Post by Jessica on Sept 14, 2005 9:16:14 GMT -5
<<ainiin, unohdin mainita, mutta omasta talostaan saa tehdä ulkokuvan ja sisäkuvan, jos haluaa. ^^>>
Remika havahtui kun kuuli askeleita ja tarkkaili sitten ovenraosta hiukan tarkemmin tulijoita, ja näki yllätyksekseen Natin, joka kohta tälle huudahtikin. "Hei vain, Nat!" Remika huudahti oven raosta ja katsahti sitten Shigeruun joka oli nostanut päänsä ja katseli uteliaana mitä ulkona tapahtui. "Nuku vaan, Shigeru. Paikka." Remika sanoi ja haukotteli sitten pienesti lähtien sitten ovesta ulos kohti Natin taloa hieraisten silmiään kädellään. Remika pysähtyi kuitenkin kuin seinään kun kuuli surumielisiä säveliä yhdestä talosta hiukan kauempana. Remika jäi siihen ajatuksissaan kuuntelemaan kaunista soittoa, mutta havahtui kohta ja muisti mitä oli tekemässä kääntäen taas katseensa kohti Natin taloa. 'Kyllä minä varmaankin ehdin käydä tutustumassa tuohon salaperäiseen soittajaan myöhemminkin.' Remika ajatteli huolettomasti ja meni Natin luo. "Mitäs kuuluu?" Remika kysyi hymyillen ja katsoi toisen taloa. "Komea talo sinulla" Remika kehui.
Shigeru makaili nahkaisessa korissa katsellen välillä ovelle mutta laskien sitten päänsä, kyllä emäntä palaa, kyllä se palaa. Shigeru koitti pitää katseensa terävänä mutta pakostakin tämän luomet alkoivat välillä lerppua ja kohta Shigeru olikin kevyessä unessa, päivien tapahtumat olivat kuluttaneet sutta eikä tämä ollut nukkunutkaan pariin päivään.
|
|
|
Post by cleme on Sept 14, 2005 13:01:02 GMT -5
Nat hymyili leveästi Remikalle, kun näki tämän tulevan luokseen. "Mitäpä minulle. Ihan hyvää." Poika sanoi ja virnisti. Kun Remika kehui Natin taloa, poika hymähti ja nyökkäsi. "Niin on. Mutta eikö tämä kylä ole aika outo? Ihan autio.." Nat sanoi ja rapsutti hiuspehkoaan vasemmalla kädellä. Samassa pojan korviin kantautui kaunis, surumielinen musiikki. "Hmm.. Kaunista. Kukahan siellä soittaa?" Nat kysäisi hajamielisenä ja vilkaisi Whitiä, joka oli tullut tervehtimään Remikaa. Koira hyppeli innokkaasti Remikan ympärillä ja yritti nuuskia tytön käsiä. "Höh, Whit kunnolla." Nat sanoi koiralleen käskevällä äänensävyllä. Whit vilkaisi omistajaansa nyrpeästi, mutta lopetti hyppelyn. Koira istahti haukotellen Remikan viereen ja katsoi tyttöä kuin hymyillen. "Haluatko tulla sisälle? Voisin katsoa onko tuolla mitään syötävää.." Nat kysyi Remikalta ja viittasi kädellään taloa kohti.
|
|
Taima
New Member
Posts: 39
|
Post by Taima on Sept 15, 2005 0:48:16 GMT -5
Aza lopetti soittamisen.Piano soi hyvin kauniisti,se oli kaunein piano minkä Aza oli kuunaan nähnyt.Sitten hän siirtyi viulun luo.Sekin oli upea ja kun Aza testasi sitä,niin se oli hänen kummastuksekseen viritetty.Dapper käänsi kylkeään korissaan ja jatkoi sitten nukkumista.Aza nosti viulun valmiiksi ja aloitti soittamisen.Nuotit soljuivat taas hänen päästään kuin hän olisi opetellut kappaleen ulkoa.Mutta ikinä Aza ei ollut kuullutkaan koko kappaletta,se vain tuli hänen päästään.Aza soitti hiukan nopeampaa kappaletta ja kohta nuotit hänen päästään vain tipahtelivat nopeammin ja kohta Aza olikin yltynyt hurjaan soittoon.Se ei muistuttanut konserttisalien kappaleita,se oli pikemminkin...rockpoppia?Aza ei oikeastaan kuunnellut mitä hän soitti.Hänelle oli tärkeintä soittaminen,ei se mitä hän soitti.
|
|
|
Post by Jessica on Sept 19, 2005 6:38:31 GMT -5
"Mielelläni" Remika sanoi kuunnellen puolella korvalla kaunista soittoa mutta lopetti kuitenkin kuuntelun astuessaan Natin perässä sisään kauniista ovesta lämpöä hehkuvaan eteiseen joka vain jotenkin veti puoleensa vaikka olikin aika vähäkalusteinen. Remika avasi pienen ikkunan nyökäten hiukan anteeksipyytävästi Natille että teki mitä halusikaan mutta tämä oli pakko. Remika nojasi ulos ikkunasta ja vihelsi pitkään jääden sitten katsomaan oman asumuksen ovelle josta kohta ilmestyikin hiukan unenpöpperöinen Shigeru joka katseli ympäriinsä etsien omistajaansa joka oli tätä käskenyt luokseen. Shigeru äkkäsi kohta hajun perusteella kuljettuaan outoa serpentiinikuviota kylän aukealla hetken aikaa omistajansa ikkunassa ja nousi seisomaan seinää vasten pää suunnilleen Remikan kohdalla. "Tule ovesta, hassu" Remika sanoi ja sulki ikkunan käyden avaamassa sudelle oven. Susi tuli hiljaa sisään kynnet rapisten lattiaa vasten ja heti kun oli tervehtinyt Natia kävi haistelemaan taloa pysähdellen välillä nuuhkimaan pitkäksikin aikaa. Remika katsoi hetken sutta ja hymyili sitten kuunnellen seinien läpi kantautuvaa musiikkia, se totta vie oli kaunista vaikka siinä olikin nyt jotain sähäkkää, tämän tyylisestä musiikista Remika piti. "Mitä kuuluu Nat?" Remika kysyi käyden istumaan mukavaan tuoliin katsoen Natia.
|
|
|
Post by cleme on Sept 19, 2005 7:42:46 GMT -5
Nat käveli myös sisälle taloon kuullessaan Remikan vastauksen. Nyt jostain kuulunut surullinen musiikki oli loppunut ja tilalla oli alkanut kuulu jotain vauhdikkaampaa. Nat käveli keittiöön ja avasi kaappien ovia. Niissä oli teetä, kahvia, säilykkeitä ja kaikkea pitkäikäistä ruokaa. Yllätyksekseen Nat löysi myös pakastimen täynnä vielä syötävää ruokaa. Kuka talossa oli asunutkin, oli ilmeisesti ottanut mukaansa vain vähän tavaraa. Whit istui kiltisti olohuoneen lattialla tuijottaen ulos suuresta ikkunasta. Kun Shigeru tuli tervehtimään Natia, poika silitti nopeasti sen päälakea ja otti pakastimesta sitten leivän. "Täällä olisi ainakin leipää ja mansikoita. Kelpaako?" Nat kysyi ja kaivoi pakastimen sisuksista vielä pussillisen mansikoita. Nat oli itse aina ollut perso mansikoille ja mussutti niitä mielellään. Kaapista löytyi kippo, jonne Nat mansikat laittoi ja tyrkkäsi sitten mansikat kippoineen mikroon. Kun mikro kilahti, Nat otti mansikat ulos ja laittoi leivän tilalle. Vettä Nat otti hanasta kannuun ja kantoi sitten kantamuksensa pöydälle. Whit yritti loikata pöydälle syömään tuoksuvia herkkuja, mutta kun Nat näytti sille erästä mansikkaa loppui koiran innostus siihen.
|
|