Torkkumassa

[cleme]

Nat asteli korkeassa heinikossa varjostaen kädellään silmiään. Edessäpäin oli järvi, joka hohteli auringonvalossa kirkkaana. nat vilkaisi taakseen ja näki Whiten nuuskivan jotain innoissaan. Poika naurahti ja juoksi sitten rantaan. Ilma oli raikasta ja tuuli toi järveltä kaikenlaisia tuoksuja. Nat veti ilmaa keuhkoihinsa ja venytteli. Poika ja koira olivat juuri herenneet, heillä molemmilla oli tapana nukkua pitkään. Nat vilkaisi järveä ympäröiviä puita, joiden lehdet olivat jo kellastuneet vähän. "Whit, tänne!" Nat huusi valkealle koiralleen ja lähti itse kävelemään kohti puita. Eräässä puussa oli mukava ja leveä oksa, joten Nat kiipesi sen päälle. Poika nojasi puun runkoon ja sulki silmänsä. Lakkinsa Nat vielä laittoi silmilleen ja jalat ristiin.
Whit vilkaisi puussa torkkuvaa isäntäänsä ja laskeutui itsekkin maahan. Kohta Whitkin kiertyi kerälle ja nukahti saman tien. Uneliasta sakkia.

[Jessica]

Remika käveli Shigeru vierellään kohti järveä ja hidasti askeleitaan ja potkaisi kengät ja sukat jalastaan huomaamatta vieraita. Shigeru haistoi jotain mutta päätti antaa hajun olla ja käveli järven rannalle, kävi makaamaan ja joi. Shigeru juontinsa jälkeen painoi päänsä maahan ja jäi seuraamaan omistajaansa. Remika vetäisi paidan helman ylös ja veti sen kaula-aukosta sisään ja meni järven rantaan makaamaan pää veteen päin ja piirteli sormellaan veden pintaan kuvioita rikkoen peilityynen pinnan. Remika taittoi säärensä ja heilutteli niitä hiljaa ilmassa. Remikalle tuli kuitenkin melko nopeasti kylmä ja tämä veti paitansa taas alas normaaliksi ja otti sukat ja kengät jalkaansa istahtaen maahan ja silittäen shigerua joka oli nostanut päänsä ja katsoi vieraita. "öö, hei?" Remika huudahti hiljaisuuteen ja katsoi vieraita.

[cleme]

Whit heräsi ja nosti päätään. Koira päästi pienen murinan, kun näki toisen koiran. Nat heräsi murinaan, nosti lakkinsa ylös ja katsoi kysyvästi koiraansa. "Mikä on Whit?" Nat kysyi ja huomasi samassa rannalle olijat. Koira ja nainen. Nat terästi katsettaan ja huomasi naisen olevan aika vähissä pukeissa. Poika virnisti ja viittasi kädellään niin, että Whit lopettaisi murinan. Nat vetäytyi jälleen varjoihin ja jatkoi tuijottelua säädyttömästi virnistellen. Kohta nainen sentään näytti huomaavan heidät. Nat heilautti itsensä alas puusta, painoi lakin paremmin päähänsä ja lähti kävelemään naista ja koiraa kohti. "Hei, olen Nat ja tämä on White." Nat esittäytyi mutkattomasti. Whit katseli toista koiraa epäröiden, naamallaan jotenkin ylimielinen ilme. Nat nauroi koiralleen ja rapsutti sen päätä. "Se on yleensä vähän varautunut toisia kohtaan. Äreä ämmä." Nat sanoi virnistäen, mutta silmistä loisti sen rakkaus koiraansa kohtaan.

[Jessica]

#ahahaha, Nat jääpi kahtelemaan Remikaa kun tämä on vähissä pukeissa, mikä tirkistelijä! xD ja remika parka ei edes tienny että toinen on paikalla. #

Remika punastui hiukan kun tajusi että poika olisi varmaankin nähnyt kun tämä oli vähissä vaatteissa mutta teki taas normaalin pokerinaamansa. Remika katsoi toista ja painoi päähänsä tämän lakin, oljenvaaleat hiukset ja melko laihan olemuksen. Remika katsoi sitten toisen koiraa, valkoista sellaista, joka näytti ehdottomasti hiukan varautuneelle. "Olen Remika, ja tämä tässä on Shigeru" Remika esitteli pikaisesti osoittaen shigerua kun puhui tästä. Remika ei sanonut mitään toisen kommentille vaan vihelsi yhden pitkän ja kaksi lyhyttä ja Shigeru nousi ja kiirehti emäntänsä vierelle ja loi katsekontaktin. Remika hymyili, Shigeru oli lähes pettämätön, ja Remika oli vähän tahallaan tehnyt tuon koska oli huomannut toisen hiukan ylimielisen katseen, Shigeru ei ollut mikään rakki, vaan täysiverinen susi. Vaikka, eipä toisen koirassakaan mitään vikaa näyttänyt olevan, ainakaan päältä päin katsoen. Remika istahti ruohikolle ja taputti maata vieressään jolloin Shigeru kävi siihen makaamaan katsellen kiinnostuneena Whitiä. "Ei mene" Remika sanoi varmistukseksi Shigerulle ja katsoi sitten Natia. "Oletko ollut kauankin täällä?" Remika kysyi kohottaen hiukan toista kulmaansa, kysyvä ilme kasvoillaan.

[cleme]

(( Aivan xD On se ilkee ))

Nat seurasi Remikan esimerkkiä ja istui itsekkin nurmikolle. Whit katseli hetken Shigerua ja asettui sitten isäntänsä viereen, laskien päänsä Natin polvelle. Nat alkoi rapsuttaa koiraansa korvan takaa ja katsoi sitten tarkemmin Shigerua. "Oho, onko se susi? Eikö niitä ole vaikea kouluttaa?" Nat kysyi hämmästyneenä. Pitkään aikaan Nat ei ollut nähnyt kenelläkään sutta lemmikkinä. Vasta sitten Nat tajusi viimein vastata Remikan kysymykseen, kääntäen vaivalloisesti ikatseensa Shigerusta Remikaan."En ole ollut täällä vielä kauan. Oikeastaan tulin vasta ihan äskettäin." Nat kertoi hieman hajamielisesti. Päivät olivat kuluneet kuin siivillä tällä jännittävällä saarella, eikä Nat oikeastaan edes muistanut kuinka kauan saarella oli ollut. Whit oli sulkenut silmänsä, mutta katsoi Shigerua aina välillä silmäluomiensa välistä.

[Jessica]

Remika silitti Shigerua joka oli oikosenaan ruohikolla silmät lähes täysin kiinni, kurkaten aina välillä kun kuului joku yllättävä ääni jostain läheltä. "Täysiverinen susi. On noita kyllä melko vaikea kouluttaa, monia vuosia vei että sai näin tottelevaiseksi, mutta sitten kun se on oppinut pitämään ihmistä lauman johtajana, on loppu melko helppoa, tosin, se johtajuus juttu on melko vaikeasti saavutettavissa..." Remika selitti ja jäi tuijottamaan ajatuksissaan piikkejä Shigerun kaulassa. "Oletko otellut ketään vastaan vielä? Tai siis, oletko tutustunut täällä oleviin areenoihin?" Remika kysäisi nyppien kynsillään ruohoa maasta. Ruoho oli paikoin jo hiukan kellastunutta ja puistakin sen näki. Viileä tuuli puhalsi ja sai Remikan kietomaan kädet ympärilleen ja värisemään hetken kylmästä. "Täällä on melko kylmää..." Remika sopersi. "Pitäisiköhän lähteä kylälle ja saada se maja valmiiksi, siellä sentään olisi lämmintä, ja voisin vaikka laittaa shigerun saalistamaan jotakin ja siitä saisi hyvin ruokaa.." Remika sanoi ja toivoi että toinen tajuaisi tämän puheessa olevan vihjeen, jospa toinen haluaisi syödä jotain, Remika voisi hyvinkin jakaa sen. Remika lakkasi nyppimästä ruohoa ja katsoi taivasta mietteissään, pilvet liikkuivat melko nopeasti taivaalla navakan tuulen mukana, ja hiukan jo kellertävistä puista tippui lehtiä aina tuulen mukana. 'Luonto on kaunista. Varsinkin värit ovat lumoavat tähän aikaan vuodesta..' Remika ajatteli hymyillen kaikelle värille ja tuulelle, pilville ja siniselle taivaalle. Remika kuitenkin kohta havahtui ajatuksistaan ja vilkaisi Shigeruun joka makasi leppoisasti paikallaan silmät kiinni. Remikan silmissä kävi pilke ja tämä siirsi sitten taas katseensa Natiin.

[cleme]

Nat kuunteli Remikaa kiinnostuneena ja katsoi välillä Shigerua ihmetellen. Olisi varmaan ihmeellistä saada kouluttaa jotain noin villiä. Olihan Whitkin kyllä ollut aikamoinen villipeto pentuna, ja oli joskus vieläkin, mutta ei sen koulutuksessa ollut suurempia ongelmia ilmennyt. Kohta Nat kuitenkin havahtui Remikan kysymykseen ja katsoi tätä hieman tutkivasti. Tahtoiko toinen ehlä otella? Ehkä ei, mutta olisihan se ihan kivaa. "En ole vielä, mutta aikeissa olisi joskus. Areenoihin en ole kerennyt vielä kunnolla tutustua." Nat sanoi virnistäen. Kylmä tuuli palelsi poikaakin, joten Nat vetäisi polvensa ylös ja kiersi kätensä niiden ympärille. Whit nosti päätään närkästyneenä siitä, että sen päänoja oli viety ja työnsi kuononsa Natin syliin. Nat ei tajunnut Remikan vihjailua, nyökkäili vain hajamielisenä. Syksy oli tullut ja sen huomasi jo melko selvästi. Nat ei siltikään oikein tahtonut lähteä sisälle. Pojan mielestä lämpimistä ilmoista piti nauttia niin kauan kuin pystyi, tosin enää ei ollut lämmintä, mutta lunta ei sentään ollut maassa. Natin sormet sinersivät jo hiukan, mutta sitä Nat ei edes huomannut.

[Jessica]

Remika huohahti lyhyesti ja nousi seisomaan. "Shigeru" Remika sanoi ja Shigeru kohotti katseensa tähän kysyvästi, odottaen uusia ohjeita nousten sitten istumaan. Remika kyykistyi suden tasolle ja katsoi tämän pään vierestä ympäristöä koittaen nähdä jotain liikkuvaa. Shigeru tiesi mitä tästä seuraisi, Remika teki tuon aina ellei saalis rysäytellut pusikoita alas mennessään. Shigeru jännitti lihaksiaan valmiina ampaisemaan saaliin perään Remikan käskyjen mukaisesti. "TUOLLA" Remika huudahti osoittaen pusikkoon josta yhtäkkisen äänen jälkeen kuului kahinaa ja melko iso peura hyppäsi pois makuupaikaltaan juosten metsään. Shigeru päästi pienen iloisen murinan ja loikkasi yhden pitkän ja kepeän hypyn käyttäen lihaksiaan taidokkaasti. Shigeru juoksi peuran perään hypäten aina välillä pusikon yli ja ottaen kynsillään pitkän ponnistuksen eteenpäin. Shigeru saavutti peuran ja juoksi tämän sivulle hypäten tämän kaulaan. Peura vaihtoi suuntaa syvemmälle metsää ja pukitteli. Shigeru rähisi purressaan ja sai kun saikin elon pilkkeen sammumaan peuran silmistä. Peura kaatui maahan ja Shigeru nousi ylpeästi sen vierelle. Remika näki sutensa katoavan metsään huimaa vauhtia mutta kun tätä ei vähään aikaan kuulunut tämä kohotti kulmiaan, kyllä shigeru varmaan takaisin tulisi.. Tulisihan? Remika nyppi taas hiukan hermostuneena kellertävää ruohoa vilkuillen metsään ja purren huultaan. Remika epäili kovasti että toinen olisi joutunut villin suden vaistojen virtaan, eihän Shigeru sellaista nyt tekisi.. toivottavasti. Remika päästi pitkän vihellyksen. Shigeru kuuli vihellyksen, ja vaikka olikin juuri tarttumassa peuraan ja raahaamassa sitä kohti remikaa, päästi irti ja juoksi ryteiköt rymisten pois metsästä järvelle ja istui Remikan eteen ottaen katsekontaktin. "Hyvä, Shigeru" Remika kehui suttansa vuolaasti, ei tämän ollut tarkoituskaan tuoda nyt saalista takaisin, sillä Remika ei ainakaan aikonut peuraa syömään ruveta. Shigerun kuono oli hiukan veressä ja tämä nuoleskeli huuliaan. "Vapaa" Remika sanoi ja Shigeru siirtyi juomaan järven reunalle. "No olipas vauhdikasta.." Remika sanoi ja virnisti pienesti. Remika istui taas. "Oletkos kuinka kokenut otteluissa?" Remika kysyi Natilta.

[raj]

Kenji kuuli puhetta järveltä. "Käydäänkö katsomassa?" Hän sanoi katsellen puuta nuuhkivaa koiraansa. Seiko vähät välitti mitä isäntä sanoi, sehän eli aivan omissa maailmoissaan.
Uros koirana sitä kiinnosti enemmänkin ilmassa leijuvat hajut. Hajut jotka tulivat metsästä ja.. järveltä. 'Mitä se saattoi olla.' Koira mietti ja lähti tutkimaan järveltä kantautuvia hajuja, sekä ääniä.
"Seiko!" Kenji ärähti ja palautti koiran takaisin todellisuuteen. Seikokin sen huomasi, koira lähti vastahakoisesti jolkuttelemaan isäntänsä luo kuin mikäkin puudeli.
"Ei sitä tarvitse niin ottaa nokkiinsa, pöljä koira." Kenji naurahti huvittavan näköiselle koiralle, joka ilmeisesti ymmärsi lauseen ja nyt mulkoili pahasti.
Kenjiä huvitti Seikon vastenmielinen asenne, mutta lähti sitten kävelemään lähistöllä olevien ihmisten tykö.
Kenji keskeytti nuorten keskustelun: "Moro, kuis panee?.. kröhöm.. siis.. Hei ja kuinkas teillä me.. eiku kuinka hurisee." Hän sai mungerrettua ja Seikosta huomasi että isäntä oli nolannut kaksikon.
Sen lisäksi Seiko kiinnostui tuosta valkeasta nartusta, urosta se tuskin huomasikaan. Seiko loi pieniä silmäyksiä molempiin eläimiin, eniten sitä kiinnosti narttu mutta toisen uroksen uhmakas olemuskin antoi vaikutelmansa. Seiko kohotti oudosti kulmiaan, ja istahti Kenjin viereen tarkkaillen tilannetta.


#Minäkin tungin mukaan..#

[Naksu]

[Saanko änkäistä mukaan, vai tuleeko liikaa porukkaa?]