Ottelu. (Cleme tänne)

[Jessica]

Remika saapui kentälle riemuisena Natin perässä ja Shigeru kulki kuuliaisesti tämän rinnalla. Täällä Remika oli käynytkin jo kerran jos toisenkin ja vaan harjoittelemassa, kerranhan tämä otteli ihan Kenjin kanssa. Kenji totta totisesti oli ollut mahtava koirankouluttaja mutta silti Remikan ja Shigerun lujan voitontahdon ansiosta oli tullut tasapeli. Remika asettui kentän toiseen päähän ja kutsui Shigerun joka oli jäänyt haistelemaan vierelleen ja Shigeru istahtikin siihen kuuliaisesti. Remikan katse jäi harhailemaan pilviselle taivaalle ja siitä takaisin kentälle jota reunusti valkoiset mukulakivet jotka eivät kyllä nyt kiiltäneet koska aurinko ei paistanut, mutta mitäpä tuosta. Ruoho oli ihmeellisen tasaista ja joskus Remika jäikin mietiskelemään miten se pysyi niin tasaisena jos kukaan ei sitä koskaan leikellyt, vai leikkelikö? Remika otti patukan jonka oli ottanut mukaan ja innostutti sillä Shigerua leikittämällä sitä, rajuja repimisleikkejä, heittoja, juoksutusta ja muuta. Shigerun silmät loistivat ja se oli innostunut ja jokainen lihas oli jännittyneenä. ”Hyvä poika, olet juuri nyt täydellisessä tilassa taisteluun” Remika sanoi. ”Älä ota turhia paineita, olen todella tyytyväinen sinuun voitat tai häviät” Remika rauhoitteli Shigerua ja rapsutti suttansa korvan takaa. Remika heitti patukan kentän laitaan ja muistutti itseään että hakisi sen ottelun loputtua. Remika katsoi valppaasti Natia ja odotti tältä ensimmäistä iskua, Remika ja Shigeru olivat valmiina.

<< Voitkin sitten tehdä ekan iskun ;D >>

[cleme]

Nat katseli hetken Remikan ja Shigerun leikkimiseltä näyttävää touhua kummastuneena. Itse Nat ei valmistanut Whitiä juuri mitenkään koskaan ennen taistelua. Paitsi juoksi se kanssa, saadakseen lihkset lämpeämään ja juoksemista oli äsken tullut kai jo ihan tarpeeksi. Nat taputti nopeasti Whitin päätä ja lähetti sen sitten kentälle. Whitkin tuntui jopa ymmärtävän että nyt piti tapella. Koira oli jännittynyt, sen lihakset väreilivät paksun karvapeitteen alla. Koira katsoi Shigerua terävästi, odottaen Natin merkkiä. "Lyö!" Nat huusi samassa ja Whit ampaisi eteenpäin. Iskun tarkoituksena ei ollut lyödä, se oli harhautus. Joku olisi voinut olettaa Whitin hyökkäävän ilmasta ja raapaisevan tassullaan, mutta Whit juoksi matalana kohti vastustajaansa. Parin metrin päässä koira kaarsi nopeasti vasemmalle ja loikkasi siitä hampaat irvessä kohti Shigerun kylkeä. Isku oli melko helppo väistää, mutta jos niin kävisi, olisi Whitin helppoa hyökätä uudelleen kylkeen. Ja sen koira aikoi tehdäkkin.

[Jessica]

Remika huomasi Whitin ampaisevan kohti ja niin huomasi Shigerukin ja jännittyi. ”Rauhassa poika!” Remika sanoi ja susi rentoutui seuraten tarkkaan. ”Noniin Shigeru, HYPPY!” Remika käski mutta hiukan liian myöhään ja tarkkaamattomuus kostautui ja Whit sai raapaistua hampaillaan Shigerun kylkeä. Shigeru lähti toteuttamaan käskyä ja juoksi kohti Whitiä mikä oli aika monimutkaista kun molemmat olivat liikkeessä. Shigeru paljasti hampaansa kun lähestyi Whitiä mutta ei purrutkaan vaan jännitti lihaksensa ja hyppäsi sulavasti Whitin yli, kääntyi hiukan kömpelösti ilmassa ja maahan osuttuaan hyökkäsi eteenpäin kohti Whitin häntää aikeena purra tätä hännästä. ”Hienoa Shigeru!” Remika huudahti kehun ja oli tyytyväinen suteen, mutta ei kyllä Whitinkään taidoissa ollut mitään moitittavaa, hyvinhän tuo osasi, ja Nat oli nähtävästi nartun hyvin kouluttanutkin. ”Nopea!” Remika huusi ja susi käänsi toista korvaansa hetkeksi Remikaan päin kuullessaan käskyn. Kuva käskystä ilmestyi Shigerun mieleen ja tämä hyppäsi Whitin takaa tämän eteen, sivulle, toiselle sivulle, taakse, eteen ja toisti tätä ärsyttävää kuviota kunnes yhtäkkiä pysähtyi tämän sivulle ja hyökkäsi kohti Whitin kurkkua, aikeena paiskata alleen, mutta jos ei onnistuisi yrittäisi vaan näykätä Whitiä jalasta, kuonosta tai rinnuksilta. Remika katsoi jännittyneenä koiraeläimien kamppailua ja vilkaisi kerran Natiakin joka näytti myös melko jännittyneeltä mutta innostuneelta, samat sanat kuvastivat myöskin Remikan olotilaa hyvin ja sitten Remika taas keskittyi kamppaileviin koiraeläimiin valmiina antamaan uusia käskyjä Shigerulle.

[cleme]

Nat tuijotti Whitin työskentelyä jännittyneenä, kynnet olivat kaivautuneet kämmenien ihoon. Whit puolestaan seisoi hämmentyneenä kentällä yrittäen keksiä mistä Shigeru seuraavaksi hyökkäisi. Aina kun Shigeru näytti hyökkäävän jostain suunnasta, se loikkasikin muualle. Tämä sai Whitin epävarmaksi, joka puolestaan sai koiran pysymään paikallaan. Yhtenä hetkenä Shigeru puri koiran häntää, hetkeä myöhemmin se oli jossain muualla. "Whit, pakoon!" Nat huusi epävarmalle koiralleen. Mutta Whit ei totellut, se tahtoi purra inhottavaa loikkijaa suoraan kaulaan, eikä tehdä mitään muuta. "Whit!" Nat huusi hätääntyneenä. Koira totteli yleensä omistajaansa aina, mikä sille oli nyt tullut? Harjoituksen puuteko? Samassa Shigeru olikin tarrautunut nartun kurkkuun ja paiskannut tämän maahan. Whit murisi, yritti nousta ylös muttei päässyt. Se alkoi ärsyyntyä, eikä Natin huuteluista ollut enää mitään hyötyä. Natin kasvot olivat kalvenneet. Noin Whit ei ollut ikinä tehnyt.

[Jessica]

Remika huomasi toisen koiraeläimen ärsyyntyneisyyden, eikä Whit totellut Natia. ”Riittää, riittää Shigeru!” Remika huudahti, susi voisi nyt päästää irti. ”Kauas!” Remika sanoi ja Shigeru peruutti kauemmas Whitistä joka oli jotenkin oudolla tuulella. ”Nat, saatko Whitin takaisin hallintaan?” Remika kysyi Natilta, ei ollut järkeä otella kun koira oli tuolla päällä. Remika päätti että kyllä sitä kai voisi vielä koittaa, jos Nat ei enää haluaisi otella sutensa kanssa pitäisi lopettaa. Tosin ei se mitenkään Remikaa haitannut, ne jotka paahtaisivat eteenpäin välittämättä koiran väsymyksestä tai ärtymyksestä olivat hulluja. Tosin, Remika ymmärsi nyt Natin olotilan, ainakin tällähetkellä, Remikakin olisi hiukan hämmentynyt jos Shigeru tekisi noin, mutta Remika toivoi ettei Shigeru kuitenkaan koskaan tekisi noin. Shigeru oli noin viiden metrin päässä Whitistä ja odotti käskyä lihakset jännittyneinä. ”Rauha” Remika sanoi shigerulle ja se rentoutui, liiallinen lihasten jännittäminen olisi sudella pahaksi. ”Odota” Remika sanoi ja Shigeru istahti odottamaan seuraavaa käskyä ihmetellen mikähän paussi tähänkin otteluun oli tullut, mutta paljoakaan ei susi välittänyt ottelun paussista, kunhan pääsisi kohta takaisin kunnolla ottelemaan.

[cleme]

Nat loi Remikaan kiitollisen katseen, kun tyttö päätti keskeyttää ottelun. "Whit, tänne!" Nat huusi koiralleen ankarasti, mutta ei liian ankarasti. Whit seisoi nyt maassa raskaasti hengittäen, katsoen Shigerua raivoisasti, Natin komentelusta koira puolestaan ei näyttänyt välittävän pätkääkään. Kun Nat otti askeleen Whitiä päin, koira käänsi katseensa poikaan ja murisi. Murisi sellaisella äänellä, minkä ei olisi ikinä uskonut lempeästä koirasta pääsevän. 'Hemmetti, mikä sillä on?' Nat ajatteli kalveten entistä enemmän. Nat ei tunnistanut koiraansa enää. Miten lempeästä koirasta oli voinut tulla noin agressiivinen? Nat nosti katseensa Remikaan. Pojan silmistä loisti huoli ja pelko koiran puolesta. "Whit tänne!" Nat huusi nyt entistä tiukemmin. Koira ei totellut, vaan lähti kävelemään muristen kohti Shigerua. Whit katsoi Shigerua pelkäämättä, viha silmistä loistaen. Susi oli Whitiä taitavampi ja sitä Whit ei sietänyt. Eikä se sietänyt ketään, kuka oli kerrankin purrut sitä. "Whit!" Nat karjui nyt paikaltaan, tuollaisena poika ei ollut koiraansa ikinä nähnyt. Siitä oli pitkä aika kun Whit oli viimeksi otellut. Liian pitkä aika. Koira ei enää näyttänyt sietävän päällekäyjiä. Niskakarvat pystyssä ja hampaat paljastettuina narttu käveli kohti Shigerua.

[Jessica]

Remika huomasi huolestuneen katseen jonka Nat loi tähän ja huolestui itsekin silmät tarkaavaisesti seuraten Whitiä joka ei kuunnellut Natin käskyjä vaan murisi ja käveli kohti Shigerua. Remika vihelsi yhden pitkän ja katsoi Shigerun pitäisi tulla tästä merkistä Remikan luo mutta susi astui vain pari askelta taaksepäin ja pysähtyi sitten niskakarvat pystyssä tuijottaen Whitiä joka lähestyi. Shigeru paljasti hampaansa ja alkoi kiertää Whitiä muristen ja hampaitaan näytellen. ”TÄNNE, NYT” Remika huusi sudelle joka kohotti katseensa hetkeksi silmissään pahan kiilto. ”Shigeru!” Remika ärisi ja lähti kenttä tömisten kohti Shigerua kävellen raivosta puhkuen. Shigeru näki omistajansa lähestyvän ja hyökkäsi nopeasti kohti Whitiä hampaat esillä kohti tämän kurkkua, jos tämä onnistuisi piikkikaulapanta tekisi haavoja Whitin kaulaan ja pureminen sattuisi vielä enemmän. Remika lähti juoksemaan kohti suttaan ja harmitteli hiukan mielessään sitä että kenttä oli niin pitkä että Remikalla kesti hetken päästä koiraeläinten luo. Remika tarttui täysikasvuista suttaan niskasta ja vetäisi tämän raa’asti taaksepäin niskavilloista ja painoi tämän maahan alleen ja piti tälle ankaran puhuttelun näpäytellen sutta välillä kuonolle toruksi. ”Ja sinähän et enää noin tee!” Remika ärisi ja irrotti piikkikaulapannan, Shigeru tiesi nyt että ottelu oli ohi eikä enää pyrkinyt Whitin luo vaikka halusikin. ”Shigeru, tänne ja NYT HETI” Remika käski ankarasti ja kääntyi sitten Whitin puoleen. ”Anteeksi Shigerun puolesta, eikai Whitiin sattunut?” Remika sanoi ja katsoi poikaa hiukan onnettomana, ei tämä toivonut että tässä olisi näin käynyt mutta ilmeisesti kohtalo vaan päätti potkia päähän.

[cleme]

Nat seisoi paikoillaan tietämättä mitä tekisi. Shigerukaan ei näyttänyt tottelevan Remikaa, mikä oli huono juttu. Kun kummatkaan eläimet eivät totelleet omistajiaan, saattoi syntyä vaaratilanteita. Ja kaikenlisäkse sellainen näytti nyt syntyvän. Shigru lähestyi ärjyvää Whitiä ja loikkasi kiinni sen kaulaan. Whit ei ehtinyt väistää ja se sai kaulaansa pahannäköisiä ruhjeita. Kun Remika juoksi erottamaan tappelevia koiraeläimiä, sai Natkin jalkansa vihdoin liikkumaan ja juoksi Whitiä kohti. Nat tarttu kiinni koiran kaulapannasta, eikä koira onneksi enää näyttänyt tahtovan tapella. "Ei se mitään." Nat sanoi Remikalle hieman hajamielisenä tutkiessaan Whitin vammoja. Eihän se Remikan vika ollut, ei todellakaan. Nat sai syyttää vain itseään. Whit näytti aika pahalta. Haavat sen kaulassa vuotivat verta. Samassa Whit yskäisi, sen suustakin tuli verta! Nat kalpeni, oliko nartulle tullut joitain sisäisiä vammoja? "Whit!" Poika rääkäisi ja yritti katsoa koiran suuhun. Whit ei vastustellut, päin vastoin se näytti jotenkin väsyneeltä. "Minun on parasta viedä se kotiin. Kohta se ei välttämättä jaksaisi enää edes kävellä." Nat sanoi hiljaa ja vältti katsomasta Remikaa silmiin. Tyttö varmaan pitäisi Natia täysin vastuuttomana ja typeränä koiranomistajana. Nat nousi ylös, hoputti Whitiä kävelemään ja lähti kävelemään kohti kotiaan.

/ Poistuvat siis ^^ /

[Jessica]

<< Poistun siis myös Remikan ja Shigerun kanssa, koitin kirjoittaa jotain poistumista muttei tullut mitään järkevää joten jätin sen sitten. >>